ņaukt
ņaukt, -ku, -cu L., St., U. (li. niáukti [od. niaũktis KZ, L1I, 253]), [ņaûktiês 2 Bl.], sich mit Wolken beziehen: tâ apņaucies, būs lietus St. (Nach Petersson Heteroki. 123 zu li. niuksóti "im Dunkel liegen."]
Avots: ME II, 896
Avots: ME II, 896