pašutēties
pašutêtiês,
1): auch N.-Peb.; ‡
2) misslingen, zunichte werden
Vank.: mums tikai divi bē̦rni: trešuo reizi pašutējās, - nuogāja sievai nelaikā.
Avots: EH II, 180
1): auch N.-Peb.; ‡
2) misslingen, zunichte werden
Vank.: mums tikai divi bē̦rni: trešuo reizi pašutējās, - nuogāja sievai nelaikā.
Avots: EH II, 180