Paplašinātā meklēšana

‡ aptaukstît Pas. III, 498, = aptaûstît.

Avots: EH I, 121

ataũkstêt, Refl. -tiês: istaba par siltu, jāiet ārā ataukstēties Sassm.

Avots: EH I, 133

ataũkstêt, ataũkstinât, tr., abkühlen: putru. Refl. -tiês, sich abkühlen.

Avots: ME I, 149

làstauks ² (unter lâstaûgi): auch (mit à ² gesprochen!) Skaista.

Avots: EH I, 729

[nùotaukstît Warkl., = nùotaustît.]

Avots: ME II, 872

[patàuks, ein wenig od. ziemlich fett: p. ēdiens.]

Avots: ME III, 119

‡ pataukstît(iês) Warkl., = pataûstît(iês).

Avots: EH XIII, 181

pìetaukstît(iês) Warkl., = pietaustīt(iēs).

Avots: ME III, 302

pìetaukstît(iês) Warkl., = pietaustīt(iēs).

Avots: ME III, 302

sataûkstît: taukstu un sataukstīju ... rupu kre̦klu Pas. XIV, 270.

Avots: EH XVI, 456

sataûkstît Drosth., =sataûstît.

Avots: ME III, 760

tàuks: unbek, in Stenden (wo dafür tre̦kns), Selg., Talsen; taûka2 zeme Seyershof. taukas (= tre̦knas) asinis ebenda. Zur Etymologie s. auch Walde Vrgl. Wrtb. I, 711.

Avots: EH II, 668

tàuks (li. táukas "Fettstückchen", s. Būga Ksn. I, 223, apr. taukis "Schmalz", serb. tûk "pinguedo", čech. tuk "Fett"), fett, feist: tauka mute, sūdaiņi ragi (von einer unreinlichen Wirtin) U. taukus zirgus baruosim BW. 11478. lai aug mieži kupli, tauki 32817, 1. taukie tīrumiņi 28245, 3 var. jūsu sejas ir taukas Vēr. II, 843. taukas pļavas Zeif. II, 152. neteic tauku nedīrātu! JlgRKr. II, sak. v. 595. juo taukāks, juo labāks RKr. VI, sak. v. 890. taukā sajēmies V Mos. 32, 15, fett geworden. Plur. tàuki, das Fett, der Talg: pārduot taukus, pirkt pavalgu RKr. VI, sak. v. 891. tauki pe̦ld pa virsu Br. sak. v. 1253. ūdens nevar taukiem virsū tikt JIgRKr. II, sak. v. 622. iet kâ pa taukiem (geht wie gehext, ganz glatt) Etn. II, 62 u. a. dzīvuo kâ zutis pa taukiem Jauna raža IV, 76. krietni taukuos iedzīvuoties Skalbe Kâ es . . . 23. alkstuošu ne pēc zemes taukiem Vēr. II, 99. zemes tauki (li. žẽmės taukai bei Bezzenberger Lit. Forsch. 187), Gichtschwamm U., Etn. II, 11, phallus impudicus Frauenb., RKr. II, 75. tauku de̦sa, die Schlange Br. 411. tauku saknes U., symphytum officinale. tauku zâle(s) Mag. IV, 2, 74, U., RKr. II, 75, das Fettkraut, pinguicula vulgaris. Nebst tukt, tukls, tūkt, tūks, ae. ƥéoh "dicker Oberteil des Schenkels", ir. tón "podex" zur Wurzel von slav. tyti "fett werden", serb. tôv "Fettigkeit", ai. tūya-ḥ "kräftig, stark", tavas- "stark", av. tavaiti "vermag", li. túlas "mancher", apr. tūlan "viel", gr. τύλη "Polster", li. tumė´ti "dick werden", le. tumîgs "dick, fleischig", lat. tumēre "geschwollen sein", an. ƥumall "Daumen", ai. túmra-ḥ "feist", kymr. twf "Stärke" u. a., s. Trautmann Wrtb. 314 f., Walde Wrtb ² 797 f., Boisacq Dict. 945 f.

Avots: ME IV, 136, 137

tauksaknis, die Schwarzwurz.

Avots: ME IV, 137

tàukskâbe* Konv. ² 873, 3590, MWM. IX, 399, die Fettsäure.

Avots: ME IV, 137

taûkstît: auch Warkl., (mit aû ² ) N.-Peb., (mit au) Weissensee.

Avots: EH II, 668

taûkstît Bērzpils, C., Pilda, (mit aû ²⁾ AP., (mit àu ²⁾ Lös., = taustît, (be)tasten Erlaa : kājām ceļu taukstīdama BW. 3615. tē̦vs taukstīs bucu Pas. III 236. pazamuost kungs, tauksta, kas tiê iraida Zbior XVIII, 255, taukstīdami vilkās līdz... vārtiem Zeif. Latv. chr. III, 66, viens tam pulkstenīti tausta MWM. VI, 403. Refl. -tiês Burtn., Erlaa, Kokn., Ruj. n. U., Drosth., = taustîtiês: kuo nu taûkstiês ² pa tumsu? AP. Subst. taukstījums, = taustījums: par pupiņu taukstījumu BW. 25507 var.

Avots: ME IV, 137

gavẽnis, die Fastenzeit: zied lazda gavēnī BW. 27749. lielais gavēnis - nuosaukums sešām nedēļām pirms lieldienām Konv. ² 2398. oft der Pl.: gavēņu laiks - nuo septītās svētdienas priekš lieldienas līdz pašiem lieldienas svē̦tkiem Etn. I, 73. viņš netiek tauks nuo taviem gavēņiem von deinem Fasten MWM. V, 330. Nebst li. gavė˜nios dass. aus dem Slavischen.

Avots: ME I, 614

‡ *kārtaikslis oder *kārtauksle (erschlossen aus deth acc. s.: kārtauksli Mekons Zelta māj. grm.3, S. 251), der Blättermagen.

Avots: EH I, 605

lâstaûgi Lub., [làstauks Infl.], ein Schulterstück am Hemde: kre̦kli ar (puoļu) lastaugiem [kann auch mit ā gelesen werden], trijstūŗainiem uzplečiem RKr. VII, 38. apruoces, apkakle, lāstaugi (uzpleči) bieži bija uzrakstīti baltu diegu [aus Lennew.] Etn. IV, 108. piecpadsmit linu kre̦klu ar tiem puoļu lastaugiem BW. 7346 [aus Fehteln]. dieveŗiem, bajāriem lastaugiem kre̦klus šuvu [aus Lodenhof] 25427, 3. lâstaûgs, ein eingenähtes Schulterstück Lub. [Das ā resp. a kann hier - wenigstens in einigen Mundarten - hochle. aus ē, resp. e, entstanden sein, vgl. lē̦staugi; nebst li. lóstalka "oben angestecktes, meistens ausgenähtes Schulterstück im Hemde" aus r. лáстовки "четыреугольныя, разноцвѣтныя вставки под мышкого у мужских рубах".]

Avots: ME II, 442

ļumeklis, ein sehr korpulenter, wohlgenährter Mensch: ļumeklis ir tas, kas ļum; pārlieku tauks cilvē̦ks Gold.

Avots: ME II, 543

ruõns Karls., Wolm., ruôns Kr., rùons PS., dick, rund U., schwer A. v. J. 1892, S. 473: ruons un tauks, dick und fett U. tev jāne̦s baļķis ruons Diez. ruona dzija Ronneb. ruõni ("=rupji") rudzi Wolm. Etwa zu mnd. rone "abgehauener Baumstamm, Klotz"?

Avots: ME III, 581

suomakšas U., Bielenstein Holzb. 564 (hochle.), suomākšas Wid., suomakstavas U., Bielenstein Holzb. 564 (hochle.), suomākstava Wid., suomastaukla Zirsten, Kurmene, Bers., (mit uô) PS., Notk., Drosth., Golg., Lis., Kokn., Neugut, suômastaũkle Drosth., suomasta aukla U., Linden n. Mag. XlV, 1, 161, suomasaukla (?) um Wenden, tauks">suomastauks Spr., suomasteve Lubn., (mit uô ) Saikava, suomastevis Selb., (mit uô ) Saikava, Spr., suômastuvis Warkl., suôme̦stáukla PS., suôme̦kls Lubn., suome̦slauki Wid., suome̦stava Wid., (mit uô ) Jürg., (mit uõ ) Karls., suome̦stavas L., U., suome̦sts Wid., suome̦sti L., U., suomauksti Wid. (so wahrscheinlich auch für semauksti U. zu lesen), suomastauka Fehsen, suomaukstavs Selsau, suomausti Rundel, suomaustaukla Rundel, suômustàuka Fehteln, Odensee, sùomustàukla ² Los., tauks">suomustauks Gr. - Sessau, sùomustavs ² Lös., = same̦stava, dzeņaukste, die Kummetschnur: suomastauklu savilkt Purapuķe 37. Zu suo-. megzt (und mest?).

Avots: ME III, 1138

tàuki (li. taukaĩ), das Fett, s. tauks.

Avots: ME IV, 136