Paplašinātā meklēšana

buõmaste, einen Schwanz, wie einen Hebebaum, habend, Epith. des Fuchses LP. VII, 380.

Avots: ME I, 362

‡ klamasteris Saikava, ein Taugenichts. Vgl. ‡ klamesteris.

Avots: EH I, 609

masteriks, ein Tanz Schwanb.

Avots: ME II, 565

maste̦rka A. v. J. 1897, S. 474, = mastriks.

Avots: ME II, 565

‡ masteves "ar kuo aude̦klu ve̦lk" Lubn.

Avots: EH I, 784

suomasteve (unter suomakšas): auch (mit uô ) Fest. n. FBR. XVII, 85.

Avots: EH II, 610

‡ caurdìrša, comm.,

1) ein nicht zu sattigender Mensch; ein Pferd, das oft mistet und sich daher schlecht mastet
Diet.;

2) einer, der alles schnell durchbringt od. verliert
Oknist: esi gan tu c.: tikkuo iedevu, i[r] atki nav.

Avots: EH I, 261

‡ klamesteris "ein Vagabund" Saikava; klamesteŗi "grabažas" Saikava. Vgl. ‡ klamasteris.

Avots: EH I, 609

kur̃pe,

1): jede lederne Fussbekleidung; die
pastalas ausgenommen Auleja;

2): masta k. NB., ein Holzklotz, in den das untere Ende eines Mastes gesteckt wird;

3): bišu k., eine gewisse Pflanze
Warkl.; kur̃piņa Anzen, aconitum napellus.

Avots: EH I, 679

I mastals "?": kupla liepa mastaliem [vielleicht ein Lesefehler für hochle. masteitiem < mastītiem (s. mastît)] zariņiem BW. 11616, 3.

Avots: ME II, 565

III masts, [masts, -s Kl., maste">maste Lis., die Farbe (von Tieren, im Kartenspiel): tādā mastā zirgs Arrasch]. vēl bij krievu ķeizaram simtu mastu labu zirgu BW. 32191, 4. [Nebst estn. maśt "Farbe" aus r. масть "Farbe".]

Avots: ME II, 565

suomakšas U., Bielenstein Holzb. 564 (hochle.), suomākšas Wid., suomakstavas U., Bielenstein Holzb. 564 (hochle.), suomākstava Wid., suomastaukla Zirsten, Kurmene, Bers., (mit uô) PS., Notk., Drosth., Golg., Lis., Kokn., Neugut, suômastaũkle Drosth., suomasta aukla U., Linden n. Mag. XlV, 1, 161, suomasaukla (?) um Wenden, suomastauks Spr., masteve">suomasteve Lubn., (mit uô ) Saikava, mastevis">suomastevis Selb., (mit uô ) Saikava, Spr., suômastuvis Warkl., suôme̦stáukla PS., suôme̦kls Lubn., suome̦slauki Wid., suome̦stava Wid., (mit uô ) Jürg., (mit uõ ) Karls., suome̦stavas L., U., suome̦sts Wid., suome̦sti L., U., suomauksti Wid. (so wahrscheinlich auch für semauksti U. zu lesen), suomastauka Fehsen, suomaukstavs Selsau, suomausti Rundel, suomaustaukla Rundel, suômustàuka Fehteln, Odensee, sùomustàukla ² Los., suomustauks Gr. - Sessau, sùomustavs ² Lös., = same̦stava, dzeņaukste, die Kummetschnur: suomastauklu savilkt Purapuķe 37. Zu suo-. megzt (und mest?).

Avots: ME III, 1138

II spiras (?), Spieren der Schiffsmasten U. Nebst. estn. pīre dass. aus dem Germanischen.

Avots: ME III, 998

spĩre Gr.-Sessau, das Strebeholz (z. B. in Scheünen); Plur. spĩres, Spieren, Schiffsmasten Ahs.: spīres lietuo kuģu mastiem. Nebst estn. pīre "Spiere" aus dem Deutschen.

Avots: ME III, 1004

sumakstavs Korwenh., sumakstàvs 2 Mar. n. RKr. XVII, 137, sumastuvis Warkh., sumastuvs Wessen, mastevis">sumastevis Gr. - Buschhof, sumastàukla ² Stom., sume̦stàuka ² Bers., = sumestevis, suomastaukla.

Avots: ME III, 1120

‡ tãrmasta Perkunen, tãrmaste ebenda, = tãrmasa.

Avots: EH II, 671

trijmastniẽks, der Dreimaster Dr.

Avots: ME IV, 234

trijstūrene,* der Dreimaster (Hut) Dr.

Avots: ME IV, 235

trîsmastnieks Domas IV, 405, trîsmastu kuģis B. Vēstn., ein Dreimaster.

Avots: ME IV, 241