Paplašinātā meklēšana

Meklējam 'megzt' mūsdienu pierakstā, oriģinālpierakstā un šķirkļu saturā

'megzt' ir atrasts šādos šķirkļu elementos:

Šķirkļvārda mūsdienu pierakstā (2)

megzt

megzt (li. mègzti, prs. mezgù), -gžu, -zu [Warkl., N. - Peb.], megžt Lasd., tr., stricken: tīklu megzt Lubn. n. Etn. II, 97. ruokteņus megždama [?] LA. viņš tīklu megž Peb. smalku linu tīklu megšu N. - Bartau, BW. 13389, 3. [Zu mazgs.]

Avots: ME II, 591

megzterēt

‡ megzterêt Līksna "mežģīt".

Avots: EH I, 795

Šķirkļvārda oriģinālpierakstā (1)

mezgt

megzt: "stricken" ME. II, 591 zu ersetzen durch "knüpfen".

Avots: EH I, 795

Šķirkļa skaidrojumā (5)

mazgs

mazgs [Lis., Bers., Kl., Drosth., Jürg., Kreuzb., Warkh., Warkl.] (li. mãzgas), mazga Dond., U., Demin. mazdziņš, mazdziņa, der Knoten: mazgi vien aude̦klā BW. 7343. lai me̦t mazgas striķuos LP. VII, 794. izpestī tuos mazdziņus nuo visiem maniem tīkliem VI, 1, 168. lakatiņu viņa bija... sasējuse mazdziņā uz pakauša Jauns. rīkles mazgs, der Adamsapfel U.; sprigula mazgs, eine Doppelschleife, Doppelschlinge Kawall n. U. [Nebst me̦zg(l)s, megzt und mežģît zu li. mezgù "stricke, schürze einen Knoten" und ahd. masca "Masche", vgl. Boiascq Dict. 646, Güntert Reinw. 147, Zubatý AfslPh. XV, 479 und XVI, 399.]

Avots: ME II, 572

megžīt

megžît, -ĩju, tr., freqn. zu megzt, stricken: tīklu. In der Zstz. mit iz-, pa- - ausrenken: luocekli Lös. n. Etn. IV, 146, Bers., Lub. [Aus mežģît.]

Avots: ME II, 591

megžt

megžt (unter megzt): auch (prs. megžu) Auleja, Perkunen, Warkl.: tīklu megž ar saivi un galdiņu; ķīpi tik ar sauju megž Grob. tiklu megž (oder zu megzt ?) ar saudekli Andrupine. ruokteņus megždama Janš. Paip. 35. ‡ Refl. -tiês Strods Par. vōrdn. 109 "?".

Avots: EH I, 796

mekst

‡ mekst (= megzt?),

1) "mest" Lubn.;

2) "puogāt' Lubn.

Avots: EH I, 797

somakšas

suomakšas U., Bielenstein Holzb. 564 (hochle.), suomākšas Wid., suomakstavas U., Bielenstein Holzb. 564 (hochle.), suomākstava Wid., suomastaukla Zirsten, Kurmene, Bers., (mit uô) PS., Notk., Drosth., Golg., Lis., Kokn., Neugut, suômastaũkle Drosth., suomasta aukla U., Linden n. Mag. XlV, 1, 161, suomasaukla (?) um Wenden, suomastauks Spr., suomasteve Lubn., (mit uô ) Saikava, suomastevis Selb., (mit uô ) Saikava, Spr., suômastuvis Warkl., suôme̦stáukla PS., suôme̦kls Lubn., suome̦slauki Wid., suome̦stava Wid., (mit uô ) Jürg., (mit uõ ) Karls., suome̦stavas L., U., suome̦sts Wid., suome̦sti L., U., suomauksti Wid. (so wahrscheinlich auch für semauksti U. zu lesen), suomastauka Fehsen, suomaukstavs Selsau, suomausti Rundel, suomaustaukla Rundel, suômustàuka Fehteln, Odensee, sùomustàukla ² Los., suomustauks Gr. - Sessau, sùomustavs ² Lös., = same̦stava, dzeņaukste, die Kummetschnur: suomastauklu savilkt Purapuķe 37. Zu suo-. megzt (und mest?).

Avots: ME III, 1138