kūkot

I kùkuôt, [kũkuot Ruj.], s. kukuôt I.

Avots: ME II, 333

kūkot

I kùkuôt: auch (mit û 2 ) AP., Ramkau: nekūkuo, dze̦guzīte! BW. 4140, I.

Avots: EH I, 682